GEN 1.5 ILMA-ALUKSEN LAITTEET, VARUSTEET JA ASIAKIRJAT

 

1 YLEISTÄ

Ilma-aluksen laitteiden ja asiakirjojen osalta sovelletaan EASA:n perusasetusta ja sen soveltamissääntöjä.
Lentotoimintaan liittyvien teknisten vaatimusten osalta sovelletaan Euroopan Komission asetusta (EU) 965/2012.

2 SSR TOISIOTUTKAVASTAIN

2.1. Ilma-aluksen tulee olla varustettu toimintakuntoisella painekorkeuden ilmoittavalla transponderilla, ja sen käyttö on pakollista lennettäessä seuraavissa ilmatilan osissa:
  1. ENR 2.1 -osassa esitetyt ilmatilat, joissa on TMZ-vaatimus
  2. EFHK CTR NORTH, EFHK CTR SOUTH
  3. EFHK TMA LOWER alapuolisessa valvomattomassa ilmatilassa.


Ilma-aluksessa on oltava painekorkeuden ilmoittava transponderi, joka toimii A- ja C-moodissa tai S-moodissa.
 
2.2. Poikkeuksia yllämainituista vaatimuksista voidaan myöntää seuraavasti:
  1. Liikenne- ja viestintävirasto voi seuraavassa lueteltua toimintaa harjoittavien yksiköiden pyynnöstä myöntää näille yksiköille poikkeuksia EU:n yhteisiin lentosääntöihin (SERA) perustuvista vaatimuksista seuraavan yleishyödyllisen toiminnan ja sen turvalliseen harjoittamiseen tarvittavan koulutuksen osalta:
    1. poliisi- ja tullitehtävät
    2. liikenteenvalvonta- ja takaa-ajotehtävät
    3. viranomaisten suorittamat tai valtuuttamat ympäristövalvontatehtävät
    4. etsintä- ja pelastustoimet
    5. lääkintälennot
    6. evakuoinnit
    7. palontorjunta
    8. poikkeukset, jotka ovat tarpeen valtionpäämiesten, ministerien ja vastaavien valtion virkamiesten lentojen turvallisuuden varmistamiseksi.
  2. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja (Fintraffic ANS) myöntää poikkeuksia EU:n yhteisiin lentosääntöihin (SERA) perustuvista vaatimuksista seuraavasti:
    1. Kohdan 2.1 vaatimuksia ei sovelleta moottorittomiin ilma-aluksiin, moottoroituihin liitimiin, apumoottorilla varustettuihin purjelentokoneisiin eikä itselähteviin purjelentokoneisiin. Vaatimuksia ei myöskään sovelleta ilma-aluksiin, joissa ei ole latausjärjestelmää.
    2. Yksittäisiä lentoja varten voi ao. ATS-elin myöntää poikkeuksen liikennetilanteen sen salliessa:
      1. ilma-aluksen siirtämiseen huoltoa tai korjausta varten
      2. lentonäytökseen tai lentokilpailuun osallistumiseen
      3. muuhun vastaavaan tarkoitukseen
      4. RPAS-toimintaan.
Lisätietoja yllä annettujen määräysten soveltamisesta, ks. ilmailumääräys OPS M1-31.

Lisätietoja toimintamenetelmistä, ks. ENR 1.6.

3 SUORITUSKYKYYN PERUSTUVA NAVIGOINTI (PBN)

Suorituskykyyn perustuvaa navigointia varten ilma-alusten on täytettävä lentokelpoisuusvaatimukset kyseisen navigointivaatimuksen osalta. Suomen lentotiedotusalueella (HELSINKI FIR) lentopinnan FL 95 yläpuolella mittarilentosääntöjen mukaan toimivissa ilma-aluksissa, lukuun ottamatta valtion ilma-aluksia, on oltava RNAV-laitteet, jotka täyttävät vähintään julkaisussa ICAO EUR Regional Supplementary Procedures (Doc 7030) Chapter 4 määritellyn suunnistustarkkuusvaatimuksen RNP 5.
ATS-elin voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen tästä vaatimuksesta operatiivisista syistä ja edellyttäen, ettei lentoturvallisuus vaarannu.
 
3.1. PBN-kelpoisuusvaatimukset
3.1.1. RNAV STAR tai RNAV SID -menetelmien käyttäminen edellyttää RNAV 1 -kelpoisuutta ja sensoreista ainoastaan GNSS on tuettuna. Helsinki-Vantaan lähestymisalueella on RNAV STAR -menetelmissä myös DME/DME-toiminto tuettuna.
3.1.2. Kaikki lähestymismenetelmät PBN-toimintaympäristössä edellyttävät RNP APCH -kelpoisuutta mukaan lukien ILS- ja LOC -menetelmät, koska niissä alku-, väli- ja keskeytetty lähestyminen perustuvat RNP-toiminnallisuuden hyödyntämiseen. APV Baro-VNAV -lähestyminen LNAV/VNAV - minimiin edellyttää lisäksi APV Baro-VNAV -kelpoisuutta. APV SBAS -lähestyminen LPV-minimiin edellyttää SBAS-vastaanotinta ja -kelpoisuutta.
3.1.3. Seuraavilla Suomen lentoasemilla on ainoastaan PBN-toimintaympäristö, eli konventionaalisia mittarimenetelmiä ei ole käytettävissä. Lentoasemilta toimiminen edellyttää vähintään RNP APCH -kyvykkyyttä ja -kelpoisuutta.
EFET, Enontekiö
EFIV, Ivalo
EFJO, Joensuu
EFKI, Kajaani
EFKE, Kemi-Tornio
EFKK, Kokkola-Pietarsaari
EFKS, Kuusamo
EFLP, Lappeenranta
EFSA, Savonlinna
 
3.2. Varautuminen PBN-toimintahäiriöihin
3.2.1. Kun lentoasema on ainoastaan PBN-toimintaympäristö, ei lentoasemalle ole enää mahdollista lentää ilman soveltuvaa PBN-kyvykkyyttä ja -kelpoisuutta.
3.2.2. RNAV-laitteiston vikaantuessa ja estäessä ilma-aluksen RNAV-suunnistuksen, tulee lento suunnata sellaiselle lentoasemalle, jolla on käytössä konventionaalisia menetelmiä tai jolla ilma-alus voidaan vektoroida ILS-lähestymiseen.

4 RADIOVARUSTUS

Johdetulla VFR-lennolla olevan ilma-aluksen tulee olla varustettu vähintään yhdellä radiolaitteella kaksipuolista radioliikennettä varten ao. ATS-elimen kanssa, kun:
  1. lento tai sen osa suoritetaan ilmatilaluokissa B, C, D tai
  2. radiovyöhykkeellä (RMZ) tai
  3. tunnistusvyöhykkeellä (ADIZ) (ks. ENR 5.2).
Edellä mainituissa ilmatilan osissa suoritettavia VFR-lentoja varten voi ao. ATS-elin myöntää poikkeusluvan ilma-aluksille, joilla ei ole mahdollisuutta kaksipuoliseen radioliikenteeseen ATS-elimen kanssa.
4.1. Eräiden radiolaitteiden käyttö ilma-aluksissa
Radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain nojalla annetun Viestintäviraston määräyksen mukaan on eräiden radioluvasta vapaiden radiolähettimien käyttö ilmassa olevissa ilma-aluksissa kokonaan tai osittain kiellettyä häiriöiden estämiseksi. Tällaisia radiolähettimiä ovat mm. erilaiset matkaviestimet, kuten GSM- ja UMTS-puhelimet.
Määräys 15 luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä sisältää tiedot tällaisista radiolähettimistä sekä niitä koskevista rajoituksista. Määräys on saatavissa osoitteesta www.traficom.fi tai sähköpostiosoitteesta kirjaamo@traficom.fi

tai osoitteesta

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
PL 320
00059 TRAFICOM
 
Luvanvaraisen radiolähettimen käytöstä ilma-aluksessa määrätään lähettimen radioluvassa.
4.2. Vaatimus ilma-alusten varustamisesta 8.33 KHZ:n kanavavälin radioilla
Tämä vaatimus on julkaistu ilmailumääräyksellä OPS M1-30.
Suomen lentotiedotusalueella yli FL 195 sovelletaan ICAO:n Annex 10 sekä Doc 7030 määräyksiä koskien yleistä ilmaliikennettä ja ilma-alusten VHF-radioiden 8.33 KHZ:n kanavavälin radiovarustusvaatimusta. Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää poikkeuksen yksittäiselle VFR-lennolle.
Euroopan komission asetuksen (EU) 1079/2012 mukaan ilma-aluksen VHF-radiolaitteen tulee pystyä käyttämään 8.33 KHZ kanavavälillä olevia taajuuksia viimeistään 31.12.2017. Euroopan komission poikkeusluvalla siirtymäaika Suomessa 8.33 KHZ:n kanavavälin käyttöönottoon on kymmenen vuotta, sama siirtymäaika on myös vain 25 KHZ:n kanavavälillä toimivilla radiolaitteilla. Poikkeus koskee vain Suomea, naapurimaissa 8.33 KHZ:n kanavaväli voi olla käytössä vuoden 2018 alusta.
Fintraffic ANS käyttää siirtymäaikana 25 KHZ kanavaväliä. Lisätietoja, ks. ENR 1.8.

5 PIENENNETTY KORKEUSPORRASTUSMINIMI (RVSM)

EUR RVSM ilmatilassa sallitaan ainoastaan RVSM toimintaan hyväksyttyjen ilma-alusten ja RVSM toimintaan hyväksymättömien valtion ilma-alusten lennot.
Lukuun ottamatta valtion ilma-aluksia, RVSM hyväksyntä vaaditaan ilma-aluksilta, jotka toimivat RVSM ilmatilassa Suomen lentotiedotusalueella FL 290 yläpuolella.
Huom. EUR RVSM ilmatilassa, jossa suoritetaan RVSM siirtymä, RVSM toimintaan hyväksymättömään siviililentotoimintaan sovellettavat määräykset on esitetty julkaisussa ICAO EUR Regional Supplementary Procedures (Doc 7030/4 - EUR).
RVSM hyväksyttyjä ilma-aluksia ovat ilma-alukset, joille ilma-aluksen käyttäjä on saanut RVSM hyväksynnän joko siltä valtiolta, jossa käyttäjän kotipaikka on tai valtiolta, jossa ilma-alus on rekisteröity.

6 HÄTÄLÄHETTIMET

Ilma-aluksissa on oltava 406 MHZ taajuudella toimiva ELT-hätälähetin. Kuitenkin yksityislentotoiminnassa muilla kuin vaativilla ilma-aluksilla (other than complex motor-powered aircraft) voidaan käyttää myös miehistön jäsenellä tai matkustajalla olevaa henkilökohtaista hätälähetintä (PLB), kun lentokoneen suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään kuusi.
6.1. Hätälähetinrekisteri
Liikenne- ja viestintävirasto ylläpitää suomalaisten ilma-alusten hätälähetinrekisteriä. Rekisteriä ylläpidetään 406 MHZ:n taajuudella toimivista ilma-alusten ja niiden pelastuslauttojen hätälähettimistä, mukaan lukien ilma-aluskohtaiset PLB-hätälähettimet.
6.2. Hätälähettimien toimintakokeet
Hätälähettimen toimintakokeissa on noudatettava valmistajan ohjeiden lisäksi seuraavia ohjeita:
6.2.1. Self-Test
Hätälähettimen toiminnan tarkistamiseksi käyttäjä voi suorittaa laitteen self-testin. Tässä toimintamuodossa laitteen lähettämä testisignaali ei aiheuta hälytystä satelliittien välityksellä. Lennonjohtoelimet eivät myöskään reagoi toimintamuodon lyhyeen 121.500 MHZ taajuudella lähettämään signaaliin. Testin saa tehdä milloin vain, eikä siitä tarvitse ilmoittaa esim. lennonjohdolle.
6.2.2. Operatiivinen toimintakoe
ELT-valmistaja saattaa edellyttää asennuksen jälkeen tehtäväksi operatiivista toimintakoetta, jossa laite käännetään ON asentoon (korkeintaan 5 sekunniksi) samoin kuin oikeassa hätätilanteessa. Tällaisen kokeen saa suorittaa vain ELT-laitteiden huoltoon tai asennukseen oikeutettu henkilöstö. Operatiivisista testauksista tulee ilmoittaa Meripelastuskeskukselle ennen testin aloitusta. Koe tehdään täyden tunnin ensimmäisen 5 minuutin aikana. Sen kesto rajoitetaan maksimissaan 5 sekunnin mittaiseksi. Selkeästi pidempi päällä olo käynnistää satelliiteille menevän hätähälytyksen, mikä on ehdottomasti kiellettyä.
6.3. Tahattomat hälytykset
Tahattomat hätälähettimen hälytykset voidaan todeta kuuntelemalla taajuutta 121.500 MHZ. Näin tulisi menetellä aina, kun on syytä epäillä ilma-aluksen joutuneen tärähdyksen kohteeksi laskussa. Myös koneen siirtely maassa tai huoltotyöt koneessa voivat aiheuttaa hätälähettimen käynnistymisen. Mikäli hätälähettimen havaitaan käynnistyneen vahingossa, tulee se välittömästi sulkea ja asiasta ilmoittaa heti ao. ATS-elimelle.
6.4. Taajuuden 121.500 MHZ kuuntelu lennolla
Taajuuden 121.500 MHZ kuuntelemista lennolla suositellaan, mikäli se muutoin on radioliikenteen puolesta mahdollista. Jos lennolla vastaanotetaan hätäsignaali, siitä on ilmoitettava ATS-elimelle, joka antaa lisäohjeita hätälähettimen kuunteluun ja paikantamiseen.
6.5. ACAS II vaatimus lennoille Suomen ilmatilassa
ACAS II vaatimus perustuu EU asetukseen 1332/2011.
Kiinteäsiipisessä turbiinikäyttöisessä ilma-aluksessa on oltava ACAS II -järjestelmä, jos ilma-aluksen suurin hyväksytty lentoonlähtömassa on yli 5 700 KG tai suurin hyväksytty matkustajien istuinpaikkamäärä on yli 19.
Valtion ilma-aluksille ja sotilasilma-aluksille sallitaan poikkeaminen kohdan edellämainitusta varustevaatimuksesta.
Muiden kuin valtion ilma-alusten ja sotilasilma-alusten osalta poikkeaminen varustevaatimuksesta edellyttää poikkeuslupaa. Poikkeuslupaa haetaan viimeistään seitsemän vuorokautta ennen suunniteltua lentoa Liikenne- ja viestintävirastolta vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella.
Yhteystiedot:

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
PL 320
00059 TRAFICOM
  
TEL 029 534 5000
kirjaamo@traficom.fi

7 PALVELUT VALTION ILMA-ALUKSILLE, JOTKA TOIMIVAT ILMAN MODE S ELS, MODE S EHS JA ADS-B OUT -JÄRJESTELMIÄ

Valtion ilma-aluksille, jotka toimivat yleisenä ilmaliikenteenä (GAT) IFR-lentosääntöjen mukaisesti ATS-valvontapalvelua antavassa ilmatilan osassa (julkaistu AIP ENR 1.6) teknisistä tai operatiivisista syistä ilman Mode S ELS, Mode S EHS tai ADS-B out -järjestelmiä, annetaan lennonvarmistuspalvelua perinteisillä ATS-valvontajärjestelmillä kuten Mode 3/A/C/S. Lentosuunnitelman kenttään 18 tulee silloin lisätä tunnisteet SUR/EUADSBX, SUR/EUEHSX, SUR/EUELSX tai niiden yhdistelmä.